Pirkanmaan Nuorkauppakamari

Pirkanmaan Nuorkauppakamari (PINKK) on alle 40-vuotiaiden aktiivisten vaikuttajien kansainvälinen johtamis-, oppimis-, ja kehittymisjärjestö. Vaikutamme yhteiskuntaan positiivisesti kehittämällä nuorten aikuisten johtamistaitoa, sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä.

Nuorkauppakamaritoiminta perustuu tekemällä oppimiseen.

Aktiivisten ihmisten osaamiskeskittymä : Sydän-Hämeen Lehti

Kangasalan Ruutanassa asustava Ellimaija Ahonen aloittaa vuodenvaihteessa Pirkanmaan Nuorkauppakamarin puheenjohtajana. Kapulan vaihtoon valmistaudutaan lokakuusta alkaen.

– Viemme uutta strategiaa käytäntöön, suunnittelemme tulevaa ja mietimme, mitä perinteitä säilytetään ja mistä luovutaan.
Hyvät, toimivat, tuottoisat ja motivoivat toiminnot jatkuvat, mutta jäseniä ei vaivata sellaisella mikä ei innosta tekijöitä.
Ahosen periaatteisiin kuuluu, että se mitä tehdään, tehdään laadukkaasti. Nuorkauppakamarin toiminta ei ole puuhastelua, vaan kaikki suunnitellaan ja budjetoidaan. Toteutusta seurataan ja lopuksi laaditaan raportti ja puretaan, mitä on saatu aikaan. Tällainen toimintatapa opettaa määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan.

– Nuorkauppakamari on oppimisjärjestö, jossa saa kokeilla ja hallitusti munatakin, sillä pelissä eivät ole firman rahat. Kaikella toiminnalla on päätepiste. Jo mukaan lähtiessään nuorkauppakamarilainen tietää, että ura päättyy 40-vuotiaana – jos ei tule nimitetyksi senaattoriksi, jolloin saa ainaisjäsenyyden.

– Monet murehtivat jo etukäteen, mihin kanavoivat energiansa ja missä toteuttavat ja kehittävät itseään sen jälleen, kun saavuttavat määräiän, Ahonen sanoo.
Nuorkauppakamarin kaikki luottamustehtävätkin ovat määräaikaisia. Tehtävään lupautuessaan tietää, että vuoden päästä vastuunkantajat vaihtuvat.
Pesti hoidetaan vain kerran, ja siksi jokainen haluaa sen tehdä parhaan kykynsä mukaan. Siinä piilee myös tekemisen suola. – Tammikuussa ei vielä osaa kaikkea. Loppuvuodesta, kun homma alkaa olla tuttu, on aika siirtyä syrjään ja alkaa ajaa uusia tekijöitä sisälle.
 

Voin tehdä kaikkea nuorkauppakamarissa

Nuorkauppakamarissa on mukana monen alan osaajia ja avainhenkilöitä. Järjestöstä löytyy osaamista melkein mihin tahansa.
– Missään firmassa ei ole niin paljon eri alojen ihmisiä, Ellimaija Ahonen sanoo. Jotkut harrastavat yhdessä järjestössä hyväntekeväisyyttä, järjestävät toisessa tapahtumia ja osallistuvat kolmannen luennoille. Ahonen tekee kaiken nuorkauppakamarissa. – Tämä on minulle ainoa harrastus.

Kolmevuotiaan Hertta-tytön äidin päivät ovat muutenkin vauhdikkaita, sillä hän työskentelee kouluttajana ja asiantuntijatehtävissä Partnos Oy:ssä. Yritys toimii Vexve Group -konsernin henkilöstöosastona. – Varmistamme, että konsernissa on osaaminen kunnossa ja ihmiset ovat iskussa. Rekrytoimme taloon itseämme fiksumpaa väkeä ja pidämme huolen, että kasassa on oikea joukkue.

Teknologiateollisuuden alalla toimiva konserni ei työllistä Partnosin työntekijöitä kokonaan, vaan osa henkilöstöjohtamisen palveluista myydään talon ulkopuolelle. Partnos Oy järjestää koulutusta ja valmennusta erilaisille työyhteisöille. Valmennus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Lähtökohtana on aina liiketoiminta. – Työpaikka ei ole huvipuisto, johon mennään pitämään hauskaa. Kaikessa valmennuksessa korostuu myös yksilön vastuu. – Jokainen on itse vastuussa siitä, miten itse ja työkaveri voivat työpaikalla. Sitä ei voi ulkoistaa esimiehelle. Tällä hetkellä Ellimaija Ahonen on uppoutunut myös koulutuksen haasteisiin. Hän selvittää Sastamalan koulutuskuntayhtymälle, mitä mieltä seudun yritykset ovat sen antaman koulutuksen vaikuttavuudesta. Lisäksi hän toimii tiiminvetäjänä ja ohjausryhmän jäsenenä pirkanmaalaisessa koulutusvientiverkostossa.
 

Virtapiikkejä energisten ihmisten tapaamisista

– On mahdotonta kertoa muutamalla lauseella, mitä nuorkauppakamaritoiminta on minulle antanut. Elämä olisi paljon köyhempää ilman nuorkauppakamariperhettä, Ellimaija Ahonen sanoo. Toiminnassa on mukana yrittäjiä ja yrittäjähenkisiä ihmisiä. Energisten ihmisten tapaamiset tarjoavat osanottajilleen virtapiikin. – Saan matkustaa ja tavata upeita ihmisiä. Parhaimmillaan koolla on jopa tuhansia samanhenkisiä ihmistä. Ellimaija Ahonen sanoo saaneensa nuorkauppakamariverkostosta tosi hyviä ystäviä. Hän innostui mukaan reilut kaksi vuotta sitten, kun alkoi suunnitella paluuta työelämään parin Englannissa vietetyn vuoden ja äitiysloman jälkeen. Suosittelijana toimi entinen lukiokaveri Jenni Ahlstedt. – Ihmettelin, että onpas meininkiä, kun seurasin missä kaikessa hän on mukana. Tekemisen tahti oli mahdoton. Ajattelin, että ei nuorkauppakamari voi olla mikään huru-ukkojen kerho, kun Jenni kerran sitä suosittelee.

Siihen saakka Ahosen mielikuva toiminnasta oli samanlainen kuin monella muullakin. Nuorkauppakamari tuntui joltain salaseuralta, joka käyttää ihmeellisiä lyhenteitä ja käsittämättömiä titteleitä. – Monesti kuvitellaan, että se on joku kauppakamarin nuoriso-osasto. Ellimaija Ahonen laittoi koejäsenyyshakemuksen menemään ja oli ensi kerrasta alkaen vakuuttunut. – Sain hyvän kummin, joka auttoi sisälle toimintaan. Pääsin heti pikkujoulutoimikuntaan.

Nuorkauppakamari ei halua tuki-, eikä kannatusjäseniä, vaan aktiivisia toimijoita. Järjestö ei ole oikea paikka, jos ei ehdi edes koejäsenyysajalla tapahtumiin tai kokouksiin. – Panostamme jatkossa entistäkin enemmän uraputkikoulutukseen. Se avaa jo koejäsenille koulutus- ja johtajuuspolkuja. Arvokkaita vuosia ei mene hukkaan, kun uusille jäsenille esitellään heti, mihin kaikkeen he voivat suuntautua ja edetä. Tämä on osa läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, Ellimaija Ahonen sanoo.
 

Lisää toimintaa ruuhkavuosiin

Kahtiajako syvenee kaiken aikaa sekä työelämässä että vapaa-ajalla. Toiset tekevät entistä enemmän, toiset jäävät kuluttamaan sohvaa. Nuorkauppakamarin 25–40-vuotiaat jäsenet elävät ruuhkavuosiaan. Monen on vaikea löytää työn ja perheen jälkeen omaa aikaa. – Nuorkauppakamari kilpailee aktiivisten ihmisten vapaa-ajasta, Ellimaija Ahonen sanoo. Siksi ihmisiä ei haluta rasittaa turhalla, vaan heille tarjotaan innostavia projekteja, joiden parissa voi kehittää itseään. Pirkanmaan Nuorkauppakamari ei kierrä muiden yhdistysten perässä anelemassa kannatusilmoituksia, vaan tarjoaa sisältörikkaita kumppanuuksia, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Projekteistakin pyritään irtautumaan määräajan jälkeen. Nuorkauppakamarit kehittävät tapahtumia ja tuotteita, jotka testataan toimiviksi ja kätilöidään tietyssä vaiheessa elinkaarta sopivalle jatkajalle; kaupalliselle toimijalle, kunnalle tai järjestölle. Nuorkauppakamarit haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisesti ja tekevät myös paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä hyväntekeväisyystempauksia. Tänä vuonna toteutetaan muun muassa vastuullisia tempauksia, joilla edistetään Itämeren suojelua.
 

Nuorkauppakamari on myös bisnesverkosto

Ellimaija Ahonen tietää, että edessä on vauhdikas vuosi. Puheenjohtajan on sovitettava kalenteriinsa nuorkauppakamarin hallituksen kuukausittaisten kokousten ja jäsenistön tapahtumien lisäksi kuusi isompaa kokousta: alueen ja koko maan kevät- ja syyskokoukset sekä keväinen Euroopan kokous ja syksyinen maailman kokous. – Kokoukset ovat toiminnan suola. Ne ovat hienosti järjestettyjä verkostoitumistilaisuuksia, joissa on hyviä puhujia ja laadukasta ohjelmaa. Puheenjohtaja antaa järjestölleen kasvot monissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Järjestön sisäisesti puheenjohtaja toimii motivoijana ja auttajana, mutta tarpeen mukaan myös puuttujana, joka nostaa kissan pöydälle. Vaikka Ellimaija Ahonen pääsee jo 31-vuotiaana aallonharjalle, nuorkauppakamaritoiminta tarjoaa jatkuvasti haasteita. Uusia tehtäviä riittää alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Nuorkauppakamari on myös bisnesverkosto. Samassa järjestössä mukana olevien puoleen on helppo kääntyä työasioissakin. Monialaisesta osaajajoukosta löytää tekijät ja toimijat jokseenkin joka asiaan. Nuorkauppakamarin jäsenet pääsevät nopeasti sisälle myös uusiin paikkakuntiin ottamalla yhteyttä sikäläisiin jäseniin.
– Aina voi kysyä apua toiselta nuorkauppakamarilaiselta, Ellimaija Ahonen sanoo.
 

Tiedotus on tärkeää

Pirkanmaan Nuorkauppakamari syntyi vuonna 2009, kun Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Ylöjärven ja Kyrösjärven seudun Nuorkauppakamarit yhdistyivät. Ellimaija Ahonen ei ehtinyt kokea pienten kamareiden toimintaa. Hänen käsityksensä mukaan sitä ei ole jääty kaipaamaan. – Jos muutama aktiivi jää pyörittämään byrokratiaa paikkakunnalla, toiminnassa ei ole samanlaista paloa kuin nyt. Pirkanmaan Nuorkauppakamari on palkittu kahtena vuonna peräkkäin tiedotuksestaan. – Meillä on käytössämme kaksi aktiivista Facebook-kanavaa ja hyvät nettisivut. Olemme saaneet bloginpitäjiksi hyviä vieraskyniä, jotka nostavat kirjoituksissaan esille mielenkiintoisia aiheita. Uutiskirje lähtee kahden viikon välein jäsenille, kunniajäsenille, senaattoreille, koejäsenille ja kumppaneille. Tiedotus on tärkeää, jotta tieto kulkee monella paikkakunnalla toimivan järjestön sisällä.

Kuntavastaavien avulla on pyritty varmistamaan, että yhteydet eri paikkakunnille säilyvät tiiviinä. Kuntavastaava antaa nuorkauppakamarin toiminnalle kasvot omassa kunnassaan ja toimii yhteyshenkilönä paikkakunnan päättäjiin ja elinkeinoelämään. Pirkanmaan Nuorkauppakamari ei toimi koko maakunnan alueella. Sen lisäksi Akaassa, Sastamalassa ja Valkeakoskella on omat nuorkauppakamarit ja Tampereella kaksi kamaria, Tampereen ja Tammerkosken Nuorkauppakamarit.
 

Turvallisuutta ja luonnonläheisyyttä

Ellimaija Ahosesta tuli pääsiäisenä kangasalalainen. Perhe osti lapsiperheen unelmatalon Ruutanasta. – Pihaa ja omaa rauhaa on sopivasti. Ja ympäriltä löytyy luontoa; upeat harjureitit ja maisemat. Juuri tätä haimmekin: turvallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Ahonen kuvaa Ruutanaa lintukodoksi, josta löytyy kaikki mitä ihminen tarvitsee. – Lähikauppa palvelee lähes ympäri vuorokauden, ja kunta tarjoaa peruspalvelut: terveyspisteen, päiväkodit ja koulut. Arvostan lähipalveluita ja rauhaa. Tänne metsän keskelle on mukava palata kiireisen työpäivän päätteeksi.

Ahosen mielestä Kangasala elää todeksi maakuntalaulusta tuttua ”oksalla ylimmällä” -riimiä: kunta ei piilottele, vaan asettuu ylväästi paraatipaikalle. Tästä kertovat keskustan julkiset rakennukset, muun muassa uimahalli Kuohu ja parhaillaan nouseva Kangasala-talo. Pirkanmaan maakuntalaululla on tärkeä rooli myös kamaritoiminnassa: se lauletaan aina Pirkanmaan Nuorkauppakamarin ”kuohuilla” eli alkumaljojen yhteydessä tunnelman kohottajana.

 

Toimittaja: Tommi Liljedahl
Julkaistu: Sydän-Hämeen Lehti 30.10.2013