Nuorten talousosaaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Pirkanmaan Nuorkauppakamarin Nuorten taloustaidot -projekti keskittyy vahvistamaan nuorten taloustaitoja ja ehkäisemään talousongelmien syntymistä. Tampereen kauppakamari tukee projektia, sillä nuorten taloudellinen hyvinvointi vaikuttaa paitsi yksilön omaan elämään myös koko alueen kestävään kehitykseen.
Taloudelliset perusvalmiudet ovat ratkaisevan tärkeitä sekä yksilön että alueen kannalta: kun nuoret hallitsevat talouttaan paremmin, se tukee paitsi heidän omaa tulevaisuuttaan myös Pirkanmaan taloudellista vakautta ja vastuullista kehitystä.
Tämä projekti on investointi tulevaisuuden osaajiin ja vahvempaan, kestävämpään Pirkanmaahan.
Pirkanmaan talouden ja työllisyyden nykytila
Vuonna 2023 Pirkanmaan alueen bruttokansantuote (BKT) oli noin 20 miljardia euroa, mikä korostaa alueen merkitystä Suomen taloudessa, erityisesti teollisuuden, teknologian ja palvelualojen keskittymänä. Pirkanmaa on ollut OP:n tuoreen julkaisun mukaan koko 2000-luvun eniten kasvanut maakunta Suomessa, mikä heijastuu alueen vahvasta teollisuudesta, ICT-alasta sekä tukku- ja vähittäiskaupasta.
Vuonna 2024 talous on kuitenkin hieman vaihteleva: yritykset käyvät vilkkaasti kauppaa, mutta investoinnit ovat vähentyneet, erityisesti teollisuudessa heikentyneen kysynnän ja tuotannon hidastumisen vuoksi. Toisaalta pk-yritysten vienti ja käyttöpääomarahoitus ovat kasvaneet, mikä kertoo aktiivisesta yritystoiminnasta.
Työllisyys on säilynyt vakaana, erityisesti palvelu- ja teknologiasektoreilla, mutta teollisuudessa investointien väheneminen on hidastanut työpaikkojen syntyä. Kuitenkin pk-yritysten ja vientiyritysten aktiivisuus on tukenut työmarkkinoita. Työttömyysaste on pysynyt maltillisena, vaikka se on viime aikoina ollut kasvusuunnassa.
Pirkanmaalla toimii noin 30 000 yritystä, joista yli 90 % on pk-yrityksiä. Vuonna 2023 viennin arvo oli noin 4,5 miljardia euroa, mikä edusti kasvua edellisvuoteen verrattuna, erityisesti pk-yritysten vientitakauksissa. Tulevaisuudennäkymät ovat varovaisen positiiviset, ja kasvua odotetaan erityisesti teknologiateollisuuden ja vihreän siirtymän alueilla. Haasteita voivat tuoda teollisuuden heikentyvä kysyntä ja investointien hidastuminen.
Pirkanmaan osaaminen on kuitenkin vahvasti tieteeseen ja teknologiaan painottunutta. Se antaa meille runsaasti uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa yhä useampi maakunnassa töitä tekevä työskentelee esimerkiksi mikropiirien, tekoälyn ja puolustusteollisuuden sovellusten parissa. Luonnollisesti vihreä siirtymä ja ilmastonmuutosta hillitsevät teknologiset ratkaisut ovat sellaisia innovaatioita, joita maakunnassamme toimivat yritykset kehittävät nyt ja tulevaisuudessa.
Teollisuus, kauppa ja asiantuntijapalvelut ovat liikevaihdolla mitattuna suurimpia toimialoja
Pirkanmaa on maakunta, jossa teollisuudella on keskimääräistä suurempi osuus alueen liikevaihdosta.
Toinen meille tyypillinen seikka on se, että erityisen suuri osa maakunnan teollisuustoiminnasta on vienti-intensiivistä. Näin ollen me kytkeydymme erittäin vahvasti globaaliin talouteen. Se tarkoittaa, että erilaiset häiriöt maailmanmarkkinoilla näkyvät maakunnassamme yleensä nopeasti.
Vastaavasti myös positiiviset vaikutukset korostuvat. Kun maailmantaloudessa on hyvä veto, alueemme yrityksillä menee usein keskimääräistä suomalaisyritystä paremmin.
Kovin moni kriisi ei ole siis jäänyt maakunnassa huomaamatta. Finanssikriisi, Kreikan velkakriisi ja sitä kautta Euron epävarmuus sekä Krimin valtaus 2014 ovat jättäneet merkkinsä aluetalouteemme. Koronakriisi sen sijaan muodosti hienoisen poikkeuksen. Talouden isossa kuvassa se rajoittui hyvin pitkälti matkailu-, majoitus- ja tapahtumatoimialoille.
Suurimmat teollisuuden toimialat ovat teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemikaali- ja kumiteollisuus sekä elintarviketeollisuus. Näillä teollisuudenaloilla työskentelee iso joukko Pirkanmaan työllisistä. Suuria työnantajayrityksiä ovat esimerkiksi Valmet, Sandvik Mining and Construction, Saarioinen, Metso Outotec sekä Agco Power.
Pirkanmaalla palveluliiketoiminta on vahvasti korkean osaamisen ja asiantuntijavetoista palveluliiketoimintaa. Liike-elämää palvelevat toiminnot, kuten taloushallintopalvelut, suunnittelu- ja konsultointi sekä tietotekniset palvelut ovat iso osa maakunnan palveluliiketoimintaa. Rinnalla on tietysti myös perinteisempää palvelusektorin toimintaa, kuten kiinteistö-, siivous- ja terveyspalveluita. Esimerkkiyrityksiä toimialalta voidaan mainita Sol Palvelut, ISS sekä Ramboll suunnittelu.
Taloustaidot ovat tärkeä osa työelämässä toimimista!
Taloustaitoinen nuori on etulyöntiasemassa
Moni tulevaisuuden työelämään siirtyvä nuori valitsee yrittäjyyden. Toimit sitten yrittäjänä millä toimialalla tahansa, tulee sinun tietää paljonko yritys käyttää rahaa ja paljonko yritys saa tuloja yritykseen. Yrityksen pitää saada tuloja tai tarkemmin sanottua liikevaihtoa sen verran, että se pystyy kattamaan yrityksen kulut ja kaikki yrittämiseen kuuluvat lakisääteiset maksut.
Kirjanpidosta saadaan selville yrityksen kulurakenne, kunhan kaikki kulut on huomioitu kirjanpitoon oikea-aikaisesti. Tämän jälkeen voidaan muodostaa tuloslaskelma. Sen avulla voidaan arvioida, onko tuotteiden tai palveluiden hinta kohdillaan. Tasetta lukemalla voidaan päätellä paljon yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Yritys saattaa ottaa velkaa investoidakseen esimerkiksi toimitiloihin tai laitteisiin. Silloin on tärkeää tuntea velanhoidon kustannukset ja paljonko velalle on maksettava korkoa. Suuria velkoja voi myös suojata erilaisin instrumentein.
Vaikka yritys ulkoistaisi taloushallinnon tilitoimistolle, on yrittäjän usein välttämätöntä ymmärtää taloudenpidon vankat perusteet. Se tekee yritystoiminnan johtamisesta ja kasvattamisesta huomattavasti helpompaa.
Taloustaidot korostuvat myös työntekijöiden osaamisessa. Saatat olla vastuussa esimerkiksi oman osastosi tai toimenkuvasi budjetoinnista. Silloin sinun on hyvä osata budjetin tekemiseen kuuluvat perusteet. Tällöin täytyy tuntea hyvin liiketoiminnan kulut ja arvioida tuottoja. Saatat joutua viemään läpi esimerkiksi yrityksen investointiprojektia. Silloin täytyy kustannusten lisäksi pystyä arvioimaan, milloin investointi tulee yritykselle kannattavaksi.
Teksti Tampereen kauppakamari
Lisätietoja projektista Nuorten taloustaidot -projektipäälliköltä 2024 Vilma Mäkitalo, vilma.makitalo@jci.fi