Pirkanmaan Nuorkauppakamari

Pirkanmaan Nuorkauppakamari (PINKK) on alle 40-vuotiaiden aktiivisten vaikuttajien kansainvälinen johtamis-, oppimis-, ja kehittymisjärjestö. Vaikutamme yhteiskuntaan positiivisesti kehittämällä nuorten aikuisten johtamistaitoa, sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä.

Nuorkauppakamaritoiminta perustuu tekemällä oppimiseen.

Kansallisen vaalikokouksen kautta totaaliseen heräämiseen

Pirkanmaan Nuorkauppakamarin kokouksessa 8.10. valittiin uusi hallitus tulevalle vuodelle. Samaan aikaan muutamat koejäsenet vahvistettiin varsinaisiksi jäseniksi ja oma nimihän siellä screenillä oli! Olo oli huikea sekä hämmentynyt ja samaan aikaan taustalla jo pitkän aikaa kytenyt ajatus pääsi vihdoin valloilleen; Tästä se lähtee!

Ajatuksia ja erilaisia toimintaideoita Nuorkauppakamarista oli jo syntynyt, mutta kaikki se sekaisuus ja kompleksisuus, mitä JCI sisällään pitää sekoittivat koejäsen paran päätä miten sattui. Oli haastavaa ryhtyä projekteihin mukaan, kun ei tietänyt eikä tuntenut JCI-maailmaa, projekteja tai edes omia kamarilaisiakaan. Lähdin kuitenkin mukaan Vuoden Nuori Menestyjä projektiin projektipäälliköksi, vaikka ns. JCI-lyhenneoppimäärä sekä muut alkeet eivät olleet hanskassa. Kaiken sen hämmennyksen keskellä fiilikset kuitenkin kamaritoiminnasta kasvoivat ja mielenkiinto vahvistui.

Joensuun kansallinen vaalikokous oli ensimmäinen kansallinen kokoukseni tähän mennessä. Kokouksen alku Joensuussa lähti nopeasti käyntiin First-Timer kokouksella ja vaali- ständeilyllä. First-Timerissä verkostoystäväni huomasi, että nimilapussani lukee koejäsen. Asia muodostui jopa niin tärkeäksi, että pyysin suttaamisapua Lapualaiselta First-timer kollegaltani koejäseneen liittyvän etuliitteen poistamiseksi passistani. Saimme etuliitteen pois ja koemarsu pääsi ulos häkistä. Vaaliständeily noudatteli vahvasti samaa hektistä JCI-meininkiä, mitä ensimmäisinä kuukausina koejäsenenä olin tunnustellut. Herra Tyrni antoi ständillä toimintaohjeet; Kyseessä on vaalityö. Tuossa on ehdokas ketä edustamme ja lyö kaikille tarroja takkiin. Ja homma lähti käyntiin! Tulo- ja iltajuhlatkin tuli koettua ja todellinen verkostoituminen sai alkulaukauksen. Hämmästyttävää oli huomata, millainen fiilis iltajuhlassa vallitsi, kun kaikki taputtivat ja kiljuivat ohjelmanumeroiden aikana ja ihan vaan muutenkin ilman sen tähdellisempää syytä. Iltajuhlan perusteella hiljaiset suomalaisetkin kykenevät megabilettämään rauhattomasti! Humppaamisen lisäksi muutamat koulutuksetkin tuli käytyä läpi ja vaaleja seurattiin kuumeisesti. Nykyisin, istumakoulutuksen käyneenä, olen kykenevä hellimään itseäni pelkästään istumalla!

Vaikka Nuorkauppakamarin toiminnan merkityksestä ja sen sisällöstä puhuttiin jo koejäsenyyden alusta asti ja moneen kertaan eri koejäsentilaisuuksissa pakotettiin pohtimaan omaa suhdetta kamariin, niin vasta Joensuun vaalikokouksessa tajusin, mistä hommassa on oikeasti kyse. Verkostoituminen tapahtuu oikeasti siitä vaan luonnollisella tavalla. Ei teennäisesti ”ollaan kavereita kun olemme molemmat JCI:ssä” meiningillä. Onko mitään muuta vastaava järjestöä, mikä keräisi samassa mittakaavassa samanhenkisiä ihmisiä yhteen? Voiko ”samanhenkisyys” kattaa missään muussa järjestössä niin moninaisia ihmisiä kirjavine taustoineen, kuin JCI:ssä? Onko mihinkään muuhun järjestöön helpompi liittyä ja todeta yhteenkuuluvuutta jo alkumetreillä? Ei varmasti.

Kansallisen vaalikokouksen koulutusten ja vaaliohjelman lisäksi matkalta jäi käteen todellinen JCI-identiteetti. Vaalikokous kasasi kyllä palat yhteen ja avasi silmät. Ei sitä turhaan sanota, että kannattaa osallistua aivan kaikkeen, sillä kaikesta saa jotakin tavalla tai toisella. Avoimuus ja innostuneisuus palkitaan. Iltajuhlista innostuneena tarve henkilökunnan kiittämiselle oli mahdoton ja lähdinkin etsimään staffia hallista, kun muut olivat jo jättämässä iltajuhlapaikan. Nuoret ja reippaat henkilökuntalaiset löytyivät pukukopista. Kiitosten lisäksi, pidin pienen rekrypuheen JCI:stä ja kaikki lupasivat liittyä Nuorkauppakamariin. Voi olla, että halusivat vain eroon kiitosten lähettiläästä.

Joensuu oli mahtava kokemus kaiken kaikkiaan. Uusia tuttavuuksia syntyi mahdottomasti ja kaikkea uutta tuli koettua. Eikä PINKKikään ole mikään hullumpi kamari. Jokaiselle uudelle tuttavuudelle vääntyi hymy huuleen, kun totesin olevani pinkkiläinen! PINKK ei ole pelkkä kamari saatikka yhdistyksen nimi, vaan menevien, hymyilevien ja fiksujen ihmisten kannattelema brändi. Siitä pidetään kiinni!

Ville Rajahalme
PINKK/ uunituore jäsen, C-mies edessä keskellä