Vuoden Nuori Menestyjä -kilpailun ehdokkaat ravistelivat perinteistä kuvaa menestyksestä ja haastoivat kutakin määrittelemään itse oman menestyksensä.
Meidän menestyjät -tapahtuma esitteli torstaina 20.5. vaikuttavaa toimintaa ja innostavia tarinoita Pirkanmaan alueelta. Pirkanmaan Nuorkauppakamarin järjestämässä keskustelutilaisuudessa eri aloilla menestyneet nuoret pöyhivät käsityksiä menestyksestä ensin verkkoon striimatussa paneelikeskustelussa ja sitten virtuaalisissa ryhmähuoneissa yleisön kanssa.
Paneelissa keskustelivat startup-yrittäjä, tekniikan tohtori Laura Koivusalo, 31, vaikuttavuustuottaja ja yhteiskunnallinen keskustelija Emmi Nuorgam, 32, siistijä ja Koti Puhtaaksi -yhtiön toimitusjohtaja Saana Tyni, 32, konsultti ja poliitikko Perttu Jussila, 30, sekä kestävyysstrategi, kauppatieteiden tohtori Sonja Lahtinen, 31. Paneelikeskustelu on katsottavissa tallenteena täällä.
Tapahtuma liittyi Suomen Nuorkauppakamareiden Vuoden Nuori Menestyjä -kilpailuun, johon kaikki panelistit on asetettu ehdolle. Keskustelijat edustivat kukin yhtä kilpailun viidestä kategoriasta, joita ovat lääketiede, henkilökohtainen kasvu, liike-elämä ja talous, eettinen ja ympäristöjohtaminen sekä politiikka, lainsäädäntö ja hallinto.
Menestyksen käsite uusiksi
Vaikka meillä on yhteiskunnallisesti jaettu ymmärrys siitä, mitä menestyminen on, samaan aikaan se voi kuitenkin tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita. Keskustelijoiden mielestä kuvaa menestyksestä olisikin hyvä monipuolistaa.
“Se, miten menestys tuodaan esille, näyttää hyvin tietyntyyppiseltä, skumpalta ja bleisereiltä. Se on todella materialistinen käsitys menestyksestä”, Perttu Jussila sanoi.
“Me luodaan jatkuvasti ajatusta siitä, että menestys on sitä, että olet parhaimmistoa. Menestystarina voitaisiin kirjoittaa myös lukiolaisesta, joka on käynyt lukiota kuusi vuotta ja kirjoitti ylioppilaaksi, vaikka kukaan ei uskonut siihen”, totesi puolestaan Emmi Nuorgam.
Panelistit tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että menestys on sitä, että saa tehdä asioita, jotka ovat itselle merkityksellisiä ja mielekkäitä. Tärkeintä olisi löytää oma juttu, johon uskoa ja luottaa – ja unohtaa naapurin mielipiteet. Saana Tyni heitti ilmoille konkreettisen haasteen.
”Olisi tärkeää tehdä oma menestyksen mittaristo: mitä menestys on itselle, esimerkiksi taloudessa, terveydessä ja ihmissuhteissa.”
Esiin nousi myös, että ihminen voi olla menestynyt, vaikka ei aina onnistuisi. Jussila muistutti, että jo se on arvokasta, että asiat ovat menneet oikeaan suuntaan. Myös Laura Koivusalo huomautti, että menestystä voi löytyä jo tehdystä työstä, kunhan muistaa välillä katsoa taustapeiliin.
Yksilön taustalla on yhteisö
Vuoden Nuori Menestyjä -kilpailussa haetaan menestyneitä yksilöitä, mutta harvoin menestys on vain yhden henkilön ansiota. Emmi Nuorgam kiinnitti huomion siihen, miten yksilökeskeistä menestyspuhe on.
“Me järjestelmällisesti häivytetään pois kaikki ihmiset, jotka menestyksen on mahdollistaneet.”
Hiljattain tohtoriksi väitellyt Sonja Lahtinen toi esiin, että tältä se näyttää myös tiedemaailmassa.
“Vaikka artikkeleita julkaistaan yksin tai yhden kirjoittajakumppanin kanssa, niin taustalla on koko tutkijaryhmä.” Lähimmän yhteisön lisäksi menestyneen ihmisen matkalle on mahtunut suuri joukko muita, jotka ovat vaikuttaneet menestyjän ajatusmaailmaan. Ihminen on koonnut eväitä toimintaan koko elämänsä ajan.
Ylipäätään menestys on läheisesti kosketuksissa muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan.
“Menestyksen pohtimisessa olisi hyvä miettiä, mitä omasta työstä seuraa. Mitä vaikutusta sillä on ja kenelle? Jokainen valinta ja teko ja työpäivä on osa ratkaisua tai osa ongelmaa. Ne vievät joko lähemmäs tai kauemmas omista ihanteista”, Sonja Lahtinen muotoili.
Saamelainen Nuorgam totesi oivaltaneensa keskustelussa, miksi menestyksen käsite tuntuu hänelle hankalalta.
“Saamelaiseen kulttuuriin ei kuulu yksilöiden saavutusten korostaminen. En pysty mittaamaan menestystä omassa elämässäni, vaan voin ajatella olevani menestynyt siinä vaiheessa, kun koko kansa voi hyvin. Samalla voin kuitenkin kuvitella olevani menestynyt, koska olen löytänyt sen asian, mikä mulle on tärkeä.”
Myös entinen ammattiurheilija Perttu Jussila kertoi EM- ja MM-voittojensa jälkeen joutuneensa pohtimaan sitä, mihin haluaa keskittyä.
“Kävin selkeän arvotaistelun itseni kanssa: Onko minulle tärkeämpää oma henkilökohtainen urani ammatilaskeilaajana vai se, että tämä on mahdollista myös muille tulevaisuudessa? Totesin, että seuraavat saavutukset, mitä voin urheilumaailmassa saada, ovat kulttuurin muuttamisessa.”
Luopumista ja rajojen vetämistä
Usein menestyminen tarkoittaa myös joistain asioista luopumista. Sonja Lahtiselle intensiivisin vaihe väitöskirjatyössä vaati väliaikaista sosiaalisen elämän vähentämistä, mikä tuntui henkisesti vaikealta. Lahtinen kertoi, että häntä on auttanut essentialismi eli olennaisuusoppi, joka kannustaa keskittymään kerrallaan vain yhteen, sillä hetkellä tärkeään asiaan.
“Mitä vähemmille asioille sanoo kyllä, sitä enemmän saadaan aikaan”, Lahtinen avaa. “Se ei kuitenkaan ole aina helppoa. Nykyään kysyn erilaisten tilaisuuksien kohdalla itseltäni: miksi tämä mahtuu mun kalenteriin?“ Lahtinen kuvaili.
“Kaikkeen ei voi sanoa kyllä, tai ei voi tehdä mitään kunnolla” Perttu Jussila säesti.
Saana Tyniä on auttanut asioiden ryhmitteleminen otsikoiden “haluan” ja “en halua” alle.
“On olemassa rajat: kalenterin rajat, oman terveyden ja jaksamisen rajat ja yksityisyyden rajat.”
Tätä painotti myös mielenterveyskuntoutujaksi ja kroonisesti uupuneeksi itseään kuvaillut Nuorgam. Hänestä menestys on sitä, että tunnistaa omat rajansa eikä jatkuvasti ylitä niitä. Tasapaino kaikilla elämänalueilla johtaa rauhaan oman itsen kanssa, mikä on menestystä parhaimmillaan. Menestys voi olla myös tässä ja nyt, omaa hyvää oloa.
“Vierastan tätä kulttuuria, jossa meidän pitää jatkuvasti kehittää itseämme ja koko ajan olla parempia – töissä, läheisenä, vanhempina, kuluttajina.”
Nuorgamille menestyminen on tarkoittanut luopumista yksityisyydestä ja oikeudesta yksityiselämään.
“Olen tietyllä tavalla joutunut luopumaan myös oikeudesta määritellä kuka olen, koska ihmisillä on niin paljon ennakkokäsityksiä ja odotuksia. Joudun jatkuvasti päästämään ihmisiä sellaiselle alueelle, joka ei tunnu hyvältä. On paljon ihmisiä, jotka tahallisesti rikkoo mun rajoja, ja kommentoi mun ulkonäköä, saamelaisuutta, lapsia, perhettä tai elämäntyyliä ja valintoja.”
Menestyksestä saa olla ylpeä
Vaikka panelistit kokivat menestyneensä, itseen viittaaminen menestyjänä tuntuu hankalalta tai ristiriitaiselta.
“Asiayhteydestä irrotettuna se ei tuntuisi minulta. Mutta toisaalta koen kyllä olevani menestynyt. Mä ja porukkani ollaan saavutettu paljon sellaisia asioita, joista me ollaan älyttömän ylpeitä. Siitä saa olla ylpeä, se ei ole toiselta pois”, Saana Tyni totesi. Hänen johtamansa Koti Puhtaaksi -yritys on palkittu ainoana siivousalan yrityksenä Euroopan parhaaksi työpaikaksi.
Kantasoluista hoitokeinoja sokeuteen kehittelevä Laura Koivusalo tuumi olevansa vielä matkalla kohti isompia tavoitteitaan.
“Nämä on pitkiä prosesseja. Haluan laskea kaikki pienet menestykset matkan varrella ja ottaa ne tsempiksi takataskuun”, hän pohti.
Jatkoa ensi vuonna
Meidän menestyjät -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran. Palautteen perusteella se saattaa hyvinkin saada jatkoa ensi vuonna. Yleisöstä kommentoitiin, että tällaiselle keskustelulle on tilausta.
“Menestys tuli tavallaan inhimillisemmäksi”, chatissa kommentoitiin.
Tapahtuman juontanut Jenna Vehka-aho pitää aihetta mielenkiintoisena monelta kannalta.
“Menestyksen teemasta voi ammentaa loputtomiin. Keskusteltavaa riittää.”
Vuoden Nuori Menestyjä -kilpailu on käynnissä toukokuun loppuun saakka. Kuka tahansa voi antaa ilmi suomalaisen, alle 40-vuotiaan henkilön, joka toiminnallaan hyödyttää yhteiskuntaa, kansakuntaa tai maailmaa. Ehdokkaista kolme palkitaan syksyllä 2021, ja he pääsevät osallistumaan kansainväliseen Ten Outstanding Young Persons of the World -kilpailuun Etelä-Afrikassa.
Teksti: Marja Suurpalo