Jokaisella on varmasti omakohtaisia kokemuksia molemmista lajityypeistä. Puistattaako?
Tähän blogikirjoitukseen on kerätty 10 peukalosääntöä, joita olisi tarpeellista miettiä face-to-face -koulutusta rakennettaessa. Oma pää on hakattu lukuisia kertoja Karjalan mäntyyn, joten suurimmilta lommoilta välttyäksesi, ota tästä pehmustetta. Lista ei ole kaiken kattava, mutta nämä teesit pidän itse mielessäni koulutuksia valmistellessani.
- Kirkasta mielessäsi mikä on koulutuksen tavoite ja mitä asiakas haluaa? Olen itsekin tehnyt sen virheen, että olen männä vuosina käsitellyt koulutuksessa asioita, jotka omasta mielestäni ovat tosi tärkeitä asioita ja kaikkien pitää ne kuulla. Sitä ne eivät olleet tilaajan mielestä..
- Kuinka paljon aikaa on käytettävissä? Mieti koulutuksen pääpointit, jotka on välttämättä saatava osallistujien tietoisuuteen ja käsiteltäväksi annetussa ajassa. Ota jo suunnitteluvaiheessa pelivara eli mistä voidaan nipistää tarvittaessa. Itse varaan koulutussessioon myös aina extra-tehtäviä, lisämateriaalia, toiminnallisia harjoitteita tms. jos osallistujajoukko onkin hiljaista tai aika ei kulu suunnitellulla nopeudella.
- Koulutuksen rakenne ja rytmi. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Rakenna koulutus pienistä palasista yhdistelemällä tai palastele iso kokonaisuus mielekkäisiin osioihin, taukoja unohtamatta! 10 vuotta sitten koin kantapään kautta mitä siitä seuraa, kun pitää ihmisiä pihdeissään yli 2 tuntia putkeen ilman taukoja. En suosittele! Suomalaisissa kouluissa oppitunti on jaksotettu 45minuutin mittaiseksi ja sen jälkeen aivot ja mieli saavat happea välitunnilla. Siispä peppu ylös penkistä, pari- tai ryhmätehtävän äärelle, itsenäistä työskentelyä, mitä vain. Jyrkkä ei kalvosulkeisille ja yksinpuhelulle!
- Minkälainen kouluttaja sinä olet?
Millä tavalla pistät itsesi peliin? Miten persoonasi näkyy yhteisessä tuokiossanne? Puhuminen, esiintyminen, ryhmän vetäminen ja päivän läpivienti on rankkaa hommaa. Oma valmistautuminen ja energian antaminen osallistujien käyttöön näkyy ja tuntuu. Myös, jos se puuttuu.
Millä tavalla pistät itsesi peliin? Miten persoonasi näkyy yhteisessä tuokiossanne? Puhuminen, esiintyminen, ryhmän vetäminen ja päivän läpivienti on rankkaa hommaa. Oma valmistautuminen ja energian antaminen osallistujien käyttöön näkyy ja tuntuu. Myös, jos se puuttuu.- Osallistujajoukon huomioiminen. ”Kerran tehty, tämän voi monistaa uudelleen ja uudelleen. Kustannustehokasta!” Totta, aivan kaikkea ei kannata raapia kasaan alusta asti, joka kerta. Mutta osallistujajoukon tunteminen tai siihen tutustuminen luo aivan erilaisen pohjan koulutukselle ja tuo itsevarmuutta myös kouluttajalle. Maaliskuussa Ikaalisten Kylpylässä pidetyssä Efekti 2015, alue C:n vuosikokouksessa Key Note Speaker Petri Rajaniemi antoi oivan esimerkin valmistautumistyöstä. Keitä nämä JC:t ovat, mikä heihin uppoaa? Jollet ollut kuuntelemassa ”Kuka muu muka?” –esitystä, hankkiudu kuulemaan se!
- Minkä lisäarvon sinä kouluttajana tai koulutuksen sisältö tuo? Miksi osallistujan kannattaa investoida aikaa tai rahaa osallistuakseen? Mitä osallistuja vie mukanaan kotiin tai työpaikalle? Oppiäitini, entinen pomoni Anna-Stiina Boström tapasi sanoa, että monet tulevat koulutukseen viettämään mukavaa päivää pois työpaikalta ja syömään pullaa. Kun palataan työpöydän ääreen, toivotaan ja odotetaan, että koulutuksessa annettu lääkitys alkaa vaikuttaa…Mitä konkreettista tapahtuu koulutuksen annin myötä? Mitä voi viedä heti käytäntöön? Mieti tätä näkökulmaa myös koulutusta rakentaessasi.
- Ja kerran vielä, pojat! Kouluttajan perisynti on tuutata asiansa double feedinä, pahimmassa tapauksessa triple feedinä: osallistuja lukee asian screeniltä, kouluttaja toistaa sanasta sanaan kalvon asian ja osallistuja alleviivaa kädessään olevasta koulutusmateriaalista lauseen prikulleen sanatarkasti. Kouluttajan kykyjä ei mitata sillä, kuinka hyvin osaa lukea kalvot läpi. Visuaalisia, auditiivisia ja kinesteettisiä oppijoita voi huomioida monella eri tavalla, mutta vältä osallistujien aliarviointia. Esityksen lauseet toimivat runkona, luurankona, jonka päälle taitava kouluttaja kietoo lihakset ja läskit – jotakin, mistä ottaa kiinni! Esimerkit, omakohtaiset kokemukset, toisilla sanoilla kertominen, kokeilut, herättelevät kysymykset, osallistujien aktivointi – tapoja on monia.
Kouluttajan perisynti on tuutata asiansa double feedinä, pahimmassa tapauksessa triple feedinä: osallistuja lukee asian screeniltä, kouluttaja toistaa sanasta sanaan kalvon asian ja osallistuja alleviivaa kädessään olevasta koulutusmateriaalista lauseen prikulleen sanatarkasti. Kouluttajan kykyjä ei mitata sillä, kuinka hyvin osaa lukea kalvot läpi. Visuaalisia, auditiivisia ja kinesteettisiä oppijoita voi huomioida monella eri tavalla, mutta vältä osallistujien aliarviointia. Esityksen lauseet toimivat runkona, luurankona, jonka päälle taitava kouluttaja kietoo lihakset ja läskit – jotakin, mistä ottaa kiinni! Esimerkit, omakohtaiset kokemukset, toisilla sanoilla kertominen, kokeilut, herättelevät kysymykset, osallistujien aktivointi – tapoja on monia.- Osallista. Muuta yleisö passiivisesta kuuntelijaväestä aktiivisiksi toimijoiksi, jotka vaikuttavat koulutuksen lopputulokseen ja ottavat vastuun siitä, kuinka paljon itse asiassa saavat yhteisestä ajastanne irti. Mikäli omasta hihasta ei tipu apuja ravistelunkaan jälkeen, kirjoitapa Googleen ”toiminnalliset menetelmät”. Myös oivia koulutuksia toiminnallisista menetelmistä on tarjolla!
- Kouluttaja vai valmentaja? Vaikka vain termien kanssa puuhastellaankin, moni ei halua mieltää itseään kouluttajaksi, joka kaataa tietoa ämpärillä päähän. Valmentaja-titteli on osuvampi, mikäli tyylisi on enemmän herättelevä ja koet olevasi oivalluttaja, joka tarjoaa ratkaisujen siemeniä. Olitpa kumpi hyvänsä, hallitse substanssi, nosta vuorovaikutus keskiöön ja ole rohkea kuuntelemaan.
- Palautteen kerääminen. Peukalosääntönä kannattaa pitää palautteen systemaattista keräämistä. Osallistujat eivät pääsääntöisesti koe palautteen pyytämistä rasitteena, vaan pikimmiten arvostavat sitä, että heidän mielipiteellään on väliä ja heidät koetaan tärkeäksi joukoksi. Älä siis oleta. Älä yritä lukea ajatuksia. Älä ennusta kristallipallosta – kysy, mittaa, kehity!
Oppimisen riemua, älynväläyksiä, rohkeita vetoja ja antoisia koulutushetkiä, olitpa sitten kouluttaja tai osallistuja!
Ellimaija Ahonen
IPP, edellisten vuoden puheenjohtaja
Pirkanmaan Nuorkauppakamari ry
Kansallinen päällikkö (NO), projektit ja toiminta
Suomen Nuorkauppakamarit ry
**********
Ellimaijan tie on vienyt rannikolta ulkomaille ja kotiseuturakkauden myötä takaisin Pirkanmaalle. Hän on toiminut pitkään koulutus- ja palveluliiketoiminnan saralla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hänen osaamisensa ja näkemyksensä pääsevät oikeuksiinsa, kun teemana on esimerkiksi henkilöstön osaamisen kehittäminen tai koulutustuotteen mallinnus. Ellimaija häärää koulutusviennin ja valmennusbusineksen kentällä. Hänen näpeissään ovat mm. Learning Scoop koulutusvientiyritys, HeiHei! Study & Travel –opintopalvelu sekä Become International –kansainvälistymiskonsepti.